Kahdeksan vuotta ja 30 painettua numeroa myöhemmin, Myyr York Times on viimeinkin löytänyt tiensä verkkoon.
Näköislehtiä on voinut kyllä koko MYTin ilmestymisen ajan lukea lehtiluukusta, ja somekanavissa olemme julkaisseet pikkujuttuja jo useamman vuoden.
Mutta ihan oikeaa, kännykällä scrollattavaa ja hiirellä tökittävää verkkojulkaisu? Not so fast.
Mikä sitten kesti?
Ei ollut aikaa. Ei ollut rahaa. Ei liiemmin osaamista, tai ainakaan energiaa opetella.
Yksi verkkosivusto oli jo olemassa, mutta alustalla jota kukaan ei halunnut opetella käyttämään.
WordPressistä kuitenkin hyviä kokemuksia.
Satoja juttuja kirjoitettu. Niiden digitaalinen arkistointi vie aikaa.
Juttujen tekemiseen kuluvan ajan näkökulmasta verkkojulkaisussa ei ole juurikaan eroa, mutta aika on jostain otettava ja tekijöiden itsensä on haluttava kirjoittaa.
Hyvää kannattaa kuitenkin odottaa.
Verkkojulkaisulla haluamme tavoittaa niitä joille kotiin kannettu lehti oli ainoa kosketus MYTiin.
Pelkässä somessa julkaiseminen on tympeää. Huolella kirjoitettu ja taustoitettu juttu on algoritmin silmissä arvottomampi kuin huomiota ja klikkauksia keräävä shokkisisältö, uho ja nokittelu. Se että jutut löytyvät vain suljetuilta alustoilta, vahvistaa tarvetta roikkua niissä.
Kaiken lisäksi, pitkiä tekstejä ei ainakaan meidän käyttämillämme alustoilla voi julkaista lainkaan.
Somealustojen ikeestä irrottautuminen on tuskaista. Yksi askel kohti terveempiä digitaalisia elämäntapoja voisi olla tietoinen valinta näppäillä osoitekenttään myyryorktimes.fi
Haluamme tehdä digitaalisuuttakin toisin.
Ei maksumuureja. Ei evästeitä. Ei kyyläämistä. Mitä sinä luet on sinun asiasi.
